Ventspils 2014

Loman tarve ja matkakuume. Huono yhdistelmä. Päätin kehittää itselle ja isännälle miniloman. Koska en jaksanut miettiä koirien hoitopaikkoja, yhdistin nekin asiaan.

Syyskuun alussa lähdimme siis koko perheen voimin kohti Latvian Ventspilsiä. Matkaan lähdimme Helsingistä jo torstai-iltana. Olimme yötä laivassa, mikä oli ihan loistava ratkaisu, koska päästiin aamulla aikaisin liikenteeseen ja huoltoasemiahan Virossa on paljon eli niistä saatiin aamupalaa. Reiska ja Tuksu matkasivat laivan hytissä ensimmäistä kertaa ja se sujui loistavasti, vaikka vähän jännitinkin Reiskan kanssa rappusia autokannelta hyttiin. Miekkonen selvitti ne kuitenkin ongelmitta.

Tallinnaan tultuamme lähdettiin sitten köröttelemään Via Balticaa pitkin kohti Latviaa. Oli mukava ajella kiireettömästi ja pysähdeltiinkin paljon matkalla. Iltapäivästä päästiin perille Ventspilsiin Latvian länsirannikolle. Majapaikkakin löytyi kohtalaisen helposti. Majapaikan omisti vanhempi pariskunta, joka puhui huonosti englantia (tämä ei ollut yllätys). Huone oli siisti, mutta parkkipaikka vähän ahdas, koska majapaikka oli täynnä lähinnä suomalaisia koiraihmisiä. Paikka oli myös hyvin koiraystävällinen ja koirista ei mm. veloitettu ylimääräistä koiramaksua, joka alkaa olemaan hyvin yleinen käytäntö majapaikassa kuin majapaikassa.

Ventspilsin maisemia

Kun olimme saaneet tavarat rahdattua huoneeseen lähdimme etsimään ruokaa, koska emme olleet vielä syöneet lämmintä ateriaa. Olin etukäteen katsonut Ventspilsin kotisivuilta muutaman ravintolan osoitteen ja se kirjoitettiinkin naviin. Kaupungin keskustassa, torin vieressä oli paikka nimeltä Beer Garden Zitari, jonne uskaltauduimme menemään. Paikallisia oli paljon paikalla ja kaikki söivät ulkona, koska oli todella aurinkoinen ja lämmin ilma (kuten koko reissun ajan oli).

Tarjoilija puhui oikein hyvin englantia ja nenäni haistoi heti saslik-lihan, jota tilasinkin ruoaksi. Alkupalaksi otettiin valkosipulileipiä ja nyt tuli juuri niitä parhaita malleja, nam! Nuo valkosipulileivät kun ovat aina välillä vähän arvoitus, aina ne eivät ole sellaisia kun niiden toivoo olevan.

Paikallisen panimon tumma olut oli hyvää, jopa minun mielestä - pelottavaa!

Ruoka maistui yhtä ihanalle kuin näytti. Tuossa pienessä nokkakannussa oli jotain kastiketta, joka oli tosi hyvää!

Mitä lie suolakaloja roikkumassa baaritiskin yläpuolella.

Ravintolan terassi

Kassan yläpuolelta

Terdeä

Ruoan jälkeen otettiin koirat mukaan ja lähdettiin tutustumaan ympäristöön pikaisesti. Muutaman sadan metrin päässä majapaikastamme aukesikin ihan mieletön biitsi! Uskomatonta miten hienon näköistä rannalla olikin ilta-auringon paisteessa, wow! Pitkään ei kuitenkaan ehditty ihastelemaan kun piti mennä nukkumaan ja valmistautumaan seuraavaan päivään.

 

Lauantaina aamulla söimme majapaikassa aamiaisen (joka oli hyvin tyypillinen itä-eurooppalainen aamiainen) ja lähdimme koiranäyttelyyn, jossa ei onneksi mennyt kovin kauan vaan pääsimme lähtemään ostoksille ja tutustumaan kaupunkiin. Sitä en kyllä vielä ole ymmärtänyt, miksei Itä-Euroopassa ikinä ostoskeskusten yhteydessä ole ruokapaikkoja?! Harvoja poikkeuksia asiaan on tullut, mutta pääsääntö on että ruokapaikat ovat erillään ja esim. Rimit erillään.

Ostosten jälkeen alkoi olemaan aika nälkä ja päätimme uskaltautua majapaikastamme vajaan 100 metrin päässä olevaan Jūras brīze:en, jossa näytti paikallisia olevan todella paljon. Ilma oli edelleen hieno ja söimme ulkona. Ruoka oli todella hyvää ja tarjoilu pelasi. Todellinen ruokapaikkalöytö siis! :)

Maistui yhtä hyvälle miltä näyttikin! :)

Ruoan jälkeen lähdettiin koirien kanssa kävelylle. Käveltiinkin sitten useampi tunti ja tutustuttiin kaupunkiin. Käytiin näköalatornilla, satamassa ja keskustan vanhoilla kaduilla kävelemässä. Joka paikassa oli kohtalaisen hiljaista ja rauhallista. Ilma oli lämmin ja aurinko paistoi ja ympäristö näytti todella kauniilta. Jo silloin tuli ajatus, että tänne on tultava uudelleen! Jännä seikka, että suomalaiset tuntuvat harvemmin käydä Latvian huikeilla biitseillä, vaikka kohtalaisen lähellä ovatkin.

Lehmäpatsaita oli kaupungissa joka paikassa, se ei selvinnyt minulle miksi niitä oli niin paljon, mutta jokainen lehmä oli erilainen.

Kävelyn jälkeen vietiin koirat majapaikkaan ja lähdetiin kaksin biitsille nauttimaan. Koiriahan ei yleensä saa viedä rannoille ja tuollakin kieltomerkit näkyivät olevan. Nautittiin laatuajasta toistemme kanssa ja hölmöiltiin, vitsi että oli kivaa!

Satamasta

Himppasen pitkä rakennus ja melkein tyhjillään!

Biitsiä

Keskustan vanhoja asuinalueita

Isojen paattien sataman lehmä

Joku kuuluisa latvialainen kirjailija taisi olla täältä kotoisin ja tämä hänen muistomerkkinsä mikäli en väärin ymmärtänyt

Rannalla oli näitä numeroituja pukukoppeja - näppärää!

< 3

Kesällä populaa voi olla tosi paljonkin, mutta nyt oli loistava aika meidän kaltaisille ei niin paljon ihmismassoja rakastaville matkaajille.

Sunnuntaina aamusta pyörähdettiin koiranäyttelyssä toistamiseen ja sen jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Viroa ja Pärnua. Pärnussa oltiin perillä iltapävällä ja hotelli oli tosi kivan oloinen, harmi vain että siinä ei ollut aidattua parkkipaikkaa, mikä yleensä on ehtoni noilla Itä-Euroopan hotelleille. Tosin, vastaanotto taisi olla 24 h auki ja auto oli parkissa juuri sen edessä niin ehkä siitä olisi vastaanottovirkailija nähnyt mikäli autollemme olisi ollut tapahtumassa jotain, mitä ei olisi pitänyt tapahtua.

 

Tämän hintaista oli bensa Latviassa. Mukava kun sielläkään ei enää tarvitse miettiä rahoja kun kaikki on euroissa!

Illalla käytiin kävelemässä koirien kanssa rannalla. Jännä seikka, minkä tajusin jälkeenpäin on se, että vieläkään emme ole käyneet Pärnun keskustaan kunnolla tutustumassa.

 

Käytiin myös vähän kaupoilla ja syömässä. Viroon on tullut oma hampurilaisketju. Baby Back on ensimmäinen amerikkalaistyylinen perheravintola Virossa, jossa voi nauttia maukkaista BBQ-ruoista ja kokea palan Amerikkaa. Pääasialliseksi vetonaulaksi ruokalistalla on aidossa puu-uunissa valmistuva liha, jota ei ole ilmeisesti ole mahdollista kokeilla yhdessäkään toisessa ravintolassa Virossa! Lisäksi tarjolla on erilaisia grilliruokia, hampurilaisia, suuri valikoima amerikkalaisia pizzoja, salaatteja ja klassisia jälkiruokia.

Pärnun Baby Backin kotisivut: http://www.babyback.ee/defaulten Niin, ja voin siis suositella, näitä on ympäri Viroa ja ruoka oli hyvää, muttei kovin halpaa vaan ennemmin aika Suomen hinnoissa.

Isäntä kuvitteli omaavansa ison nälän ja tilasi ison annoksen, jonka kanssa olikin sitten tekemistä: lautasellinen coleslawta, kaksi hampparia ja ranskalaisia :D

Liian nopeasti olikin sitten taas jo nukkumaan menon aika, koska seuraavana aamuna oli vuorossa matka Tallinnaan, joka taittuikin aika nopeasti.

Tallinnassa käytiin Karnaluks-lankakaupassa (maan päällinen paratiisi käsityöihmiselle!), kävelemässä Vanhassa kaupungissa ja tietty Kalev-suklaatehtaan myymälässä ja vähän muuallakin. Ihan liian pian aika oli jo kotiinlähdön ja kurvasimme Porterin laivaan ja pian olimmekin jo kotona...