Praha 2014

Loppiaisena 2014 tapahtui jotain odottamatonta ja maailmaa järisyttävää. Asian hyväksyminen ja todeksi uskominen on ollut vaikeaa ja toipumisprosessi on vasta aluillaan. Päätin siis, että nyt kaivataan pikku reissua! Lankoni kanssa pähkäiltiin että mennäänkö Leville tätini mökkiä katsastamaan vai mentäisiinkö Amsterdamiin, miten olisi Köpis, no entä yksi lempikaupungeistani eli Praha? Päätettiin lähteä Prahaan kun se sattui kuulostamaan hirveän hyvälle vaihtoehdolle. Isännälle asia tuotiin ilmi ilmoitusluontoisena asiana ja käskynä ottaa töistä päivä vapaata! Ohimennen samalla reissulla saatiin näppärästi vietettyä syntymäpäiviäni.

Eijan omatoimimatkojen lento kohti Prahaa lähti torstaina iltapäivällä ja lentokentällä oli treffit, tosin minun ja langon piti tavata lentokenttäbussissa muttemme osuneet samaan bussiin vaan matkustimme näppärästi peräkkäisissä.

Torstaina illalla olimme perillä Prahan lentokentällä ja etukäteen tilattu kyytimme odotti meitä ja vei meidät hotellille vaivattomasti. Hotellimme oli nimeltään Hotel Melantrich ja se sijaitsi käsittämättömän hyvällä paikalla Prahan Vanhan kaupungin (Stare Mesto) keskellä. Kaikkiin merkittäviin nähtävyyksiin ja paikkoihin oli lyhyt kävelymatka ja onnittelin itseäni monesti hyvästä hotellivalinnasta. Hotellin henkilökunta oli myös todella ystävällistä, avuliasta ja palveluhenkistä, huoneet olivat hieman nuhjuisen oloisia, aamupala täyttävä ja hotellihuoneen hinta erittäin sopiva (tosin nyt ei ollut turistikausi). Heitimme tavarat hotelliin ja suoritimme heti liikekannallepanon ja lähdimme kävellen tutustumaan vanhaan kaupunkiin. Ensin esittelin tietty veljeksille astronomisen kellon.

Astronominen kello "Orloj"

Prahan vanhankaupungin raatihuone sijaitsee kaupungin keskipisteessä vanhankaupungin keskusaukion (Staromestské námestí) laidalla. Raatihuoneen seinässä on astronominen kello. Aina tasatunnein kaksitoista apostolia marssii esiin Raatihuoneen tornin luukuista ja luurangon esittämä Kuolema soittaa tahtia. Näytelmä päättyy kukon kiekaisuun. Kellon muut hahmot edustava paheita: omahyväisyyttä, himoa ja ahneutta. Kellonajan lisäksi kellosta voidaan nähdä böömiläinen aika, vuodenaika, kuun asento tähtiaika, päivämäärä ja maanviljelijöiden työt minäkin kuukautena.Näin konkreettisesti kuvataan sitä, että viikatemies on taas niittänyt yhden tunnin katsojan elämästä.

Ihmettelimme vanhankaupungin aukiota aikamme ja kiertelimme lähiympäristössä mm. Venceslauksen aukiolla. Päädyimme lopulta yhteen paikallisista pubeista ja siellä ruoan ja juoman ääressä vietimme loppuillan. Oluthan pääsääntöisesti maksoi 25 korunaa eli noin euron / puoli litraa. Isäntäkin joutui reissussa opettelemaan oluen juonnin saloja, minua eivät saaneet sentään käännytetyksi, muuten olisikin maailmankirjat menneet jo liian sekaisin ;-)

Venceslauksen aukio

Perjantaina aamupalan jälkeen otimme suunnaksi Kaarlen sillan.
Kaarlen silta on yksi maailman kauneimmista silloista ja Prahan silloista vanhin. Se on noin 10 metriä leveä ja 516 metriä pitkä. Siltaa kannattelee 16 holvikaarta.
13. vuosisadalta oleva Kaarlen silta on yleensä tungokseen asti täynnä niin turisteja kuin paikallisiakin, varsinkin keväällä ja kesäkuukausina. Kaarlen silta on varmasti kaupungin tärkein turistinähtävyys ja sen pitäisi olla ensimmäisenä listallasi paikoista jotka tulee nähdä. Aikaisin aamulla on paras aika hivenen hiljaisempaan kävelyyn, vaikkakin romanttinen iltakävely vaikuttavasti valaistun Prahan öisillä kaduilla on hyvin mukava myöskin. Sillalla on satoja matkamuistopöytiä ja loputtomasti katusoittajia, jotka soittavat sinulle sydämensä kyltyydestä kun kävelet ohi. ;-)

Siltaa koristaa kolmekymmentä 1700-luvun alkupuolen barokkipatsasta ja patsasryhmää, jotka esittävät pyhimyksiä, historiallisia ja raamatullisia henkilöitä. Kaarlen silta on erilaisten katutaiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, muusikoiden, tanssijoiden ja miimikkojen suosiossa. He ovat jopa perustaneet Kaarlen sillan taitelijayhdistyksen.

Sillan peruskiven muurauksen päivämäärä ja aika valittiin tarkoin. Ne nimittäin muodostavat nousevan ja laskevan asteikon, jonka huippu on 9 (vuosi 1357, päivä 9.7., kellonaika 5.31). Matkaopaskirjasen mukaan sillan rakentamisessa on käytetty paljon kananmunia ja sillan rakentamisen aikoihin Tsekeissä on ollut "kananmunavero". Kananmunia on siis käytetty laastin tekemiseen ja valamiseen. Hyvin on silta kestänyt Vltavan tulvat ja muutkin mullistukset!

Kaarlen sillalta heitettiin vuonna 1393 veteen Johannes Nepomukilainen, kirkonmies, joka kieltäytyi paljastamasta kuningas Václav IVinkkejä:lle kuningatar Sofian rippisalaisuuksia. 1700-luvun puolivälissä Johannes Nepomukilainen julistettiin pyhimykseksi. Sillan kaiteeseen kohtaan, josta Johannes Nepomukilainen syöstiin jokeen, on kiinnitetty viisitähtinen messinkiristi (Johannes Kastajan patsaan sekä Pyhän Norbertin, Václavin ja Zikmundin veistosryhmän väliin). Tarina kertoo, että se, joka asettaa kätensä ristille niin, että jokainen sormi koskettaa yhtä ristin tähdistä, saa toiveensa toteutumaan. Onnen tuomiseksi on tapana koskettaa myös Pyhän Johannes Nepomukilaisen patsaan reliefiä. Näitä olikin lääpitty ihan kiitettävästi, sen verran kiilsivät :)

 

 

 

Kiertelimme Vltava- joen toisella puolella eli Linnan alueella (Hradčany) ja kiipesimme itse linnallekin hirveitä portaita pitkin.

Kaupungin tunnetuimpia kohteisiin lukeutuva Prahan linna ja sen yhteyteen rakennettu Pyhän Vituksen katedraali olivat to see - listallamme. Kukkulalle kohoavan linnan edestä aukeaa upea näkymä kaupungin ylle. Muurien sisäpuolella nähtävyyksiä riittää, ja alueelle myydään eri kohteita kattavia pääsylippuja. Pidimme hinta-laatusuhdetta kalliina emmekä näin ollen ostaneet mitään erilaisista lipuista, joilla olisi päässyt kiertelemään kattavammin linnan aluetta, katedraalia emmekä menneet edes kultaiselle kujalle, joka aiempien kokemusteni perusteella on kyllä hieno nähtävyys.

Ilmaiseksikin pystyi näkemään paljon ja esimerkiksi katedraaliin pääsi sisälle, mutta kaikkiin (mielenkiintoisimpiin osiin tietty eli hautakammioihin) ei päässyt. Palatsin vahdinvaihto oli minua viihdyttävä esitys, veljesten mielestä ehkä hieman liioiteltu. Ehdimme sen nähdä tutustumisretkemme aikana sattumalta kahdesti kun tunnin välein satuttiin porteille.

Linnalta jatkoimme matkaa Strahovin luostarin ohi ensin päämäärättömästi ja sitten päämäärätietoisesti kun keksimme, että menemme tutustumaan mini-Eiffeliin! Strahovin luostarin liepeillä Mala Strana- kaupunginosassa sijaitsee siis Petrinin kukkulalla, joka on helppo löytää Eiffel-tornia muistuttavan rakennelman ansiosta. Petrin kukkulalta löytyy "nälkämuuri", jonka rakentamisesta maksettavat palkat toivat 1460-luvulla leipää köyhtyneen väestön suuhun, kuten myös Ruusutarha ja observatorio, jonne ei kuulemma kannata mennä kuin kirkkaana ja pimeänä iltana. Eiffel-tornin kopio eli Rozhledna tarjoaa kirkkaalla säällä uskomattomat näkymät ympäri kaupungin pientä maksua vastaan. Totta kai otimme pienen tankkaustauon jälkeen haasteen vastaan ja kipusimme kyseiseen torniin ja aika kipuaminenhan sinne kyllä oli ja kuntoni meinasi loppua välitasanteen ja yläkerran väliselle osuudelle. Selvisin kuitenkin hengissä ylös asti ja maisemat kaupunkiin olivat mielettömän hienot! Alueella on myös peilitalo, ravintola ja muutakin mielenkiintoista.

Tälle monipuoliselle puistoalueelle olisi vaivattomin päästä funikulaarilla eli mäkeä ylös kulkevalla pienellä junalla, joka lähtee Ujezd-kadun. Koska emme päätyneet ylös junalla ja jalat alkoivat olla aika väsyneitä, menimme sillä alas ja se oli hauska kokemus, vastasi hieman Budassa ollutta "kaimaansa", jonka koimme vajaa vuosi sitten. Junaan käyvät 26 kruunun liput, ja yhden tai useamman päivän voimassa olevat matkakortit oikeuttavat myös sillä matkustamiseen eli eipä tuo hirmuisen kallis ollut, tosin mikäpä Prahassa olisi kallista.

Alas selvittyämme olikin ruoan aika, osuimme vaan ei niin hyvään ruokapaikkaan, hinta-laatusuhde ei ollut mikään kovin hyvä, mutta kyllä siellä sai suurimman nälän taltutettua. Syömisen jälkeen menimme hotellille, matkalla tosin käytiin tekemässä pöytävaraus joka paikassa suositeltuun ravintolaan, joka sattui olemaan ihan hotellin vieressä pienellä sivukadulla. Ravintolan nimi on Mlejnice ja ruoka oli kyllä tosi hyvää eikä laskukaan ollut suuri. Ravintolan olin bongannut mm. täältä (jos haluat kurkata kuvia).

Illalla pyörittiin myös ostoksilla ja käytiin tutustumassa pubielämään ;-) Ihan suosikkipaikaksi muodostui Vytopna, jossa juomat tulivat pienellä junalla kiskoja pitkin pöytään. Ravintolassa onkin kiskoja noin 400 metriä ja illan saa kulumaan mukavasti junia ihastellessa. Hinnat olivat myös oikein kohtalaiset. Elämys!

 

Vytopnassa taisimme vierailla kaiken kaikkiaan kolme kertaa ihastelemassa juomajunia. Ruoka oli myös paikassa hyvää ja hinta-laatusuhdetta pidin erinomaisena. Annokset eivät myöskään olleet ihan pienimmästä päästä.

 

Matkan aikana kävimme myös ostoksilla ja useissa eri pubeissa, joissa kaikissa oli mukavan leppoisa tunnelma.

Erään pubin oluenvalmistus"ohjeet"

Lauantaina kipeine jalkoinemme harrastimme raitiovaunuajelua ja päädyimme Strahovin luostarin panimoravintolaan. Luostarin oluet on valittu useana vuonna olutkilpailujen parhaiksi ja veljekset kehuivatkin niitä. Raitiovaunu oli kyllä kätevä tapa liikkua Prahassa, kiskot kattoivat aika laajan alueen keskustasta ja nähtävyyksistä.

Kävelimme myös Josefovin juutalaiskortteleissa. Josefov sijaitsee Vanhankaupungin aukion ja Vltavajoen välissä. Juutalaiskorttelin historia alkaa jo 1200-luvulta, jolloin kaupungin juutalainen yhteisö määrättiin muuttamaan yhdelle alueelle. Josefovin rakennuskantaan kuuluvat muun muassa kuusi synagogaa, joista Vanha-Uusi Synagoga (Staronová synagoga) on vanhin. Se on rakennettu varhaiseen goottilaiseen tyyliin 1200-luvun lopulla. Nykyään se on Prahan juutalaisen yhteisön pääsynagoga. Lisäksi alueella on Juutalainen kaupungintalo ja 1400-luvulta 1700-luvulle käytössä ollut Vanha juutalainen hautausmaa, jossa on noin 12 000 hautaa sikinsokin ja päällekkäin.

Juutalaiskorttelin museo ja hautausmaa olivat suljettuja silloin kun sinne yritimme mennä tutustumaan, joten jouduimme ihailemaan ja kauhistelemaan porttien takaa.

Sunnuntai koitti aivan liian pian ja jouduttiin lähtemään kohti lentokenttää ja sieltä kohti koti Suomea. Reissu oli erittäin onnistunut kaikin puolin ja nyt odotellaan ja suunnitellaan seuraavia retkiä...

Prahan kuvia löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ.